Ade

Katselin liikkumatta nukkuvaa tyttöä. Hän oli niin luottavainen ja haavoittuva, niin ujo ja niin julkea ja ennen kaikkea hän oli älykäs, viehättävä ja täynnä kuplivaa riemua jonka olemassaolosta minua ei kukaan ollut muistuttanut pitkään aikaan. Hän näytti toistavan unissaan päivän tapahtumia. Aina välillä hän nosti päätään, katsoi ympärilleen ja laski sen taas pielukselle kun muisti missä oli. Sisällä puhalsi ilmaistointi täydellä teholla ja ikkunat vetivät höyryyn ulkopuolelta. Ulkona oli ilma oli lämmin ja sametinpehmoinen, täynnnä tuoksuja ja eläinten hengitystä.

Yritin nukahtaa, mutta yllättäen elämääni tulvahtanut kupliva naisellisuus kiihotti ajatuksiani. ”Entäs jos...entäs jos sittenkin..enhän minä kuitenkaan niin vanha ole kuin ikätoverini keskimäärin...” Kuu oli tullut esiin pilvien laskeuduttua meren pintaan ja paistoi häpeämättömästi suoraan silmiini vaikka yritin kätkeytyä tyynyn ja lakanan taakse. Huokaisin, nousin istumaan ja menin sisälle. Ilmastoitu ilma tuntui raa’alta, kuin metalliselta. Otin kamerat laukusta ja aloin puhdistaa niitä paineilmapullolla ja linssipaperilla. Pieni askartelu on paikallaan jos pää on sekaisin. Rutiinit rauhoittavat mielen kun edes joku osa aivoista raksuttaa jotain totuttua ja järkevää.

Palasin menneeseen elämääni, siihen kuinka olin päättänyt jättää kaiken taakseni ja lähteä tropiikkiin aloittamaan kaiken vielä kerran alusta. Muistin kaikki alut ja loput joiden läpi matkani oli kulkenut ja yritin suhteuttaa sitä mitä nyt olin kokemassa johonkin aiemmin kokemaani. En ollut koskaan tavannut ketään Adelaiden kaltaista ihmistä. Saattaa olla että joku tapaamistani ihmisistä olisi voinut olla kuin Adelaide jos olisin osannut kohdella häntä oikein, jos olisin ollut ollut rikkaampi tai viisaampi tai ... jos. Mutta kun ei niin ei ja nyt olin vanha ja monet asioista olivat kohdaltani peruuttamattomasti ohi. Toisaalta taas oli asioita joiden olemassaolosta en ollut nuorempana tiennyt ollenkaan ja jotka vanhemmiten olivat muuttuneet itsestäänselvyyksiksi. Piti vain osata ottaa se mikä ajassa oli parasta eikä haluta mahdottomia.

Mahdottomia? Ja mistä muka tietää mikä on mahdotonta ennen kuin on yrittänyt? Sain viimeisetkin hiekanmurut ja suolatahrat pyyhityksi kallisarvoisista laitteistani.
Päätin olla päättämättä mitään.